Suorien vatsalihasten erkauma

Raskauden, painon nousun tai rankan treenaamisen seurauksena vatsalihaksia yhdistävä valkoinen jännesauma, linea alba, voi venyä moninkertaiseksi, normaalileveyden ollessa noin 2 cm. Venyessään jännesauma haurastuu ja sen jännitekyky heikkenee. Jännesauman sekä vatsalihasten kalvojen mukautuessa kasvavan kohdun paineeseen vatsalihakset siirtyvät loitommaksi toisistaan.

Suorien vatsalihasten erkauma, diastasis recti abdominis, on normaali ilmiö raskaana olevilla. Suurin osa palautumisesta tapahtuu synnytyksen jälkeen spontaanisti kahden kuukauden aikana. Osalla erkauma ei kuitenkaan palaudu. Aiheeseen erikoistuneesta fysioterapiasta on apua ongelman ehkäisyyn sekä kuntoutukseen. Kuntoutus tepsii myös, vaikka synnytyksestä olisi jo aikaa vuosia.

Onko minulla erkauma?

Vatsa pullottaa edelleen oudosti, vaikka synnytyksestä on jo kuukausia, jopa vuosia. Ilman kertyessä vatsa näyttää kuin raskaana olevilla. Vatsa tuntuu kummallisen pehmeältä keskilinjasta. Vatsalihasten käskyttäminen voi olla haastavaa, ikään kuin yhteys olisi heikentynyt. Kontillaan ollessa vatsa roikkuu, vaikka kuinka yrität muuta. Vatsan keskilinjaan voi muodostua ikäviä tyriä.

Lanneselkä voi väsyä helposti ja jämahtää esim. lasta nostaessa pinnasängystä.  Hengitys voi olla rajoittunutta,  lantionpohjan aktivoiminen on hankalaa, ryhtiä ei meinaa saada pidettyä yllä ja tuntuu kuin kehon keskus olisi romahtanut. Syke saattaa tuntua, jopa näkyä, pinnassa vatsan keskisaumassa ja vatsamakuulla olo ei tunnu hyvältä.

ERKAUMAN TOTEAMINEN

Netistä löytyy erilaisia ”tee se itse  -erkaumatestejä”, mutta mieluummin pohtisin ”Onko minulla erkauma” -osiossa kuvattuja oireita. Jos kyseiset ongelmat häiritsevät arkeasi, hakeudu asiantuntevan fysioterapeutin vastaanotolle. Äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti mm. arvioi sekä käsittelee sektio- ja episotomia-arpia,  testaa keskivartalon kuntoa erilaisilla testiliikkeillä, mittaa ja arvioi jännesaumaa ja lantionpohjaa, ohjaa ryhtiä sekä harjoitteita  keskivartalon kuntouttamiseksi. Fysioterapian avulla voi kuntouttaa  jännesauman, lantionpohjan, päästä eroon niska-hartia/selkävaivoista sekä myös esim. vatsan keskiseinämän tyristä tai lantionhallintaan liittyvistä polvien, lonkkien tai lantion alueen kivuista.

Raskausajan liikunta

raskausajan_fysioterapia

Raskausaikana äitihormonien jyllätessä pehmentävästi voi kehon linjaaminen olla huomattavasti haastavampaa, jolloin rasitusvammojen ja loukkaantumisen riski kasvaa etenkin vauhdikkaissa lajeissa. Asiantuntevassa  raskausajan liikunnanohjauksessa huomioidaan myös nämä asiat. Ryhdin, lantionpohjan lihasten sekä syvien keskivartalon lihasten harjoittelulla voit loiventaa/ ehkäistä erkaumaa sekä lantionpohjan ongelmia. Raskausajan harjoittelulla voi  tukea raskaana olevaa kehoa,  helpottaa synnytystä sekä synnytyksestä palautumista.

Synnyttäjän keskivartaloon tarvitaan voimaa, pituutta, joustavuutta ja rentoutuskykyä. Samat ohjeet pätevät myös heti synnytyksen jälkeen. Imetysaikana kehossa on vielä paljon kehoa pehmentäviä ja  limakalvoja kuivattavia hormoneja. Vaikka aerobinen suorituskyky voi olla jopa parempi kuin ennen raskautta, kannattaa kuormitusta nostaa asteittain ja antaa keholle myös sen tarvitsema palautumisaika.